Lounassetelin juuret toisen maailmansodan jälkeisessä Britanniassa

1950-luvun alkupuolella englantilainen John Hack huomasi lounastaessaan eräänä päivänä, että jotkut maksoivat ruokansa paperilipukkeilla. Hän selvitti, että ravintola oli tehnyt lähialueen yritysten kanssa sopimuksen ja paperilipukkeita otettiin vastaan maksuna ruoasta. Ruoan säännöstelystä oli juuri luovuttu ja talouden kohentamisen tärkeänä osana pidettiin sitä, että kaikki työläiset saivat yhden kunnon aterian päivässä.

Tämä oli kuitenkin hankalaa niille yrityksille, joilla ei ollut omaa ruokalaa. Hack kävi hankalan prosessin läpi mielessään ja perusti oman yrityksen, jonka kautta hän tarjosi ensimmäisen virallisen lounasseteli-palvelun. Sen ansiosta pienetkin yritykset kykenivät ottamaan lounassetelit käyttöönsä ja ruokailemaan kaikissa Hackin yrityksen verkostoon kuuluvissa ravintoloissa. Britannian valtio vauhditti pian lounassetelien yleistymistä tarjoamalla sille veroetua ja 1960-luvulla lounassetelijärjestelmä alkoi levitä muuallekin Eurooppaan, mm. Ranskaan ja Belgiaan.

Paperista maksukorttiin

Vuosikymmenien aikana Euroopan lounassetelimarkkinat ovat kehittyneet yllättävän hitaasti. Elektronisten maksukorttien yleistyessä ne lipuivat vähitellen paperisten lounassetelien rinnalla käyväksi maksuvälineeksi. Uusia lounasseteli-järjestelmää tarjoavia yrityksiäkin perustettiin ympäri Eurooppaa. Tänä päivänä suurimmat globaalit toimijat ovat ranskalaiset Edenred ja Sodexo, jotka molemmat toimivat yli 30 valtiossa. Edenredin ja Sodexon lounasmaksuista suurin osa tehdään maksukorteilla, mutta mobiilimaksaminen on vielä lapsenkengissään. Paitsi Suomessa.

Suomeen lounassetelit rantautuivat vuonna 1974, kun Luottokunta toi markkinoille ensimmäiset paperiset lounassetelit. Ne osoittautuivat nopeasti menestykseksi ja olivat avuksi etenkin pienissä yrityksissä, joille oma ruokala ei ollut järkevä vaihtoehto. Neljän vuosikymmenen aikana Suomeen on syntynyt suhteellisen suuri lounassetelien käyttäjäkunta, ja 2000-luvulla digitalisaatio on vaikuttanut mobiilimaksamisen yleistymiseen. 2009 Suomi oli kuitenkin vielä teknologisesti jäljessä muusta maailmasta, sillä valtaosa “lounareista” oli paperilipukkeita. Luottokunnan Lounaskortti tuotiin markkinoille vasta 2011, kun taas ensimmäiset mobiilit lounassetelit tulivat Eazybreakin myötä markkinoille vuotta aiemmin. Lounasta on siis maksettu kännykällä pidempään kuin maksukorteilla.

“Olemme viimeinen sukupolvi, joka käyttää muovikortteja maksamiseen.”
Sirpa Nordlund, Mobey Forum

Muuhun maailmaan verrattuna mobiilipalvelut eivät ole maksuvälineinä Suomessa yleisiä, mutta lounasmaksamisen markkina muodostaa poikkeuksen. Vuoden 2010 jälkeen lounasseteli-markkinassa alkoi muutos Eazybreakin esiintulon myötä, ja vähitellen mobiilimaksaminen on kasvattanut suosiotaan. Tänä päivänä moni Suomalainen yritys on siirtynyt mobiilipalveluihin lounasedun tarjoamisessa – Suomesta on tullut edelläkävijä lounaan mobiilimaksamisessa suhteessa koko maailmaan.

Lähes kaikki palveluntarjoajat Suomessa ovat jo tuoneet tai kehittelevät omaa mobiiliratkaisuaan lounaan maksamiseen. Syy tähän piilee suomalaisen yrityskentän heräämisessä, mikä ei yllätä ketään: mobiili on helppo, nopea ja kustannustehokas tapa järjestää yrityksen lounasruokailu. Kaikki ylimääräinen sähläys voidaan ja tullaankin siirtämään mobiililaitteiden kanssa keskusteleviin pilvipalveluihin. Ihmiset elävät jo hyvin sujuvasti älypuhelinten sovellusmaailmassa, joten mobiilisovelluksen käyttäminen lounaan maksamiseen tuntuu luontevalta. Maksajan varmentaminen tapahtuu taustalla sähköisesti, joten kassalla ei tarvitse tuhlata aikaa kuittien allekirjoittamiseen.

“Mobiililaitteet mahdollistavat sekä täysin uusien palveluiden toteuttamisen että vanhojen palveluiden toteuttamisen uudella ja paremmalla tavalla.”
Sami Karhunen, Solinor

Minä uskon maksamisen mobiiliin tulevaisuuteen, ja niin tekevät myös suomalaiset maksamisen asiantuntijat. Suomalaiset lounasseteli-järjestelmät ovat jo parhaimmillaan siinä tilanteessa, että maksaminen häipyy huomaamattomaksi taustaprosessiksi. Sopimusruokailussa on esimerkiksi käytetty jo vuosia kulunvalvontaan sidottuja maksamisratkaisuja: asiakas kytkee oman maksutunnisteensa järjestelmään kerran ja sen jälkeen lounaat veloitetaan palkasta maksutunnisteen leimauksiin perustuen. Mielenkiintoista tulee olemaan se, millaisia maksamisratkaisuja näemme tulevaisuudessa.